Ahdistuneisuuden lähde

Ajattelin nyt heti tulla tänne kertomaan, että taidankin tietää mistä tuo mun ahdistuneisuus on saanut alkunsa. Aluksi voisin myös kertoa, että mulla ja Jussilla ei ole n. kolmeen viikkoon ollut kunnollista seksielämää. Oon ollut kovin haluton, enkä ole halunnut, että se lähestyy mua. Oon myös ollut hyvin kiukkuinen koko ajan Jussille, enkä itsekkään tiedä miksi; nyt taidan kuitenkin tietää.

Aloin tossa pari päivää sitten lukea nettipalstoja raskauden ensioireista. Huomasin jotain yhtäläisyyksiä itseeni ja omaan käyttäytymiseeni. Menkat olivat pari päivää myöhässä, mutta oon aina ajatellut, että en olisi kovin hedelmällinen, enkä siksi uskonut, että kyseessä voisi olla raskaus. Ajattelin tavallista hormoonihäiriötä kun menkat olivat myöhässä. No, tänään sitten Camillan kanssa mietittiin, että pitäisiköhän mun ostaa raskaustesti kun menkat kerran jo 6 päivää myöhässä. Halusin vain varmistua siitä, että EN ole raskaana. Testissä kuitenkin on kaksi viivaa. Ajattelin tehdä toisen testin vielä aamulla, jottai saisin edes vähän luotettavamman varmuuden tästä. 

Sanomattakin on varmaan selvää, että olen aika sekaisin. Haluan kouluttautua, enkä jäädä tän ikäsenä kotiin lapsen kanssa. Ehkä olen monen ihmisen mielestä kovin moraaliton, jos päätyisin tekemään abortin. Musta vaan tuntuu, etten ehkä olisi valmis vielä. Toisaalta taas, jos mun vatsan sisällä kasvaa joku pieni olento, miten voin tuhota sen mahdollisuudet selvitä tähä maailmaan? Olen hukassa. Jussille en vielä kertonut, kuitenkin meinasin kertoa pian. Mutta entä jos mä en halukkaan olla Jussin kanssa aina? Herranjumpulat sentään mehän ollaan seurusteltu vasta alle 2 kk. Ei tässä näin pitänyt käydä. 

Pahoittelen tekstin sekavuutta, mutta tunteeni ovat nyt kovin sekavat.